Historia

 

                                                         

 

Osikonmäen kylä erotettiin omaksi kyläksi vuosina 1663-64 toimitetun verollepanon ja maantarkastuksen yhteydessä. Asutus oli ollut Osikonmäessä melko taajaa 1500 - luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Asutus oli keskittynyt nykyisen Osikonmäen ja Sistolanmäentien varteen. Kustaa III:n aikainen tykkitie on melko tarkkaan nykyinen Sistolanmäentie.

 

VIHREÄN KULLAN KULTTUURITIE

Kulje kaskikansan kantapäillä

RANTASALMEN OSIKONMÄKI

arvokas savolainen kylämaisema

Osikonmäen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue muodostuu neljän jääkauden muovaaman moreeniharjanteen ketjusta, joiden päälle pellot ja kasket on 1400-1600-luvuilla raivattu.

1660-luvulla omaksi kyläkseen erotettu Osikonmäki on perinteinen nauhamaisesti kasvanut mäkikylä, jossa asutus on sijoittunut löyhiksi ryppäiksi kylää halkovien teiden varteen. Pääosa kylän rakennuskannasta on 1800- luvulta tai 1900-luvun alusta. Vaikka kylän rakennuskanta, varsinkin talousrakennusten määrä ja käyttötarkoitus on vuosien aikana muuttunut, on asutuksen ja maankäytön perusrakenne pysynyt kylässä samana vuosisatojen ajan.

Kylän vanhoja suurtiloja on kylän eteläosassa sijaitseva Huttula. Se oli talonpoikaistila, joka siirtyi säätyläisomistukseen vuonna 1813. 1900-luvun alussa rakennettua päärakennusta ympäröi vehmas lehtipuupuisto ja muutama rakennus, joista vanhaa väentupaa ja myllyä kunnostettiin  kylän ympäristönhoitohankkeen yhteydessä. Huttula on yksityiskoti, joten siihen voi tutustua vain tieltä käsin.

 

Huttula on perinteikäs tila. Sen kautta on seudulle levinnyt moni uusi kasvi, kone ja viljelymenetelmä. Tilan historia näkyy myös nykyisessä pihapiirissä.

Kylässä sijaitsevat perinteiseen tapaan kauimpana entiset kaskialueet ja tervanpolttoon liittyvät rakennelmat. Lähempänä notkelmassa on runsaasti aktiivisesta karjataloudesta kertovia hakamaita, joista ns. Heikkilän hakamaa on aivan kylätien vieressä. Pellot ovat sijoittuneet rinteille ja mäkien päälle. Tilakeskukset sijaitsevat keskeisillä ja näkyvillä paikoilla korkeiden pihapuiden ympäröiminä. Karjan tarvitsemat niityt olivat mäkien notkelmissa ja puronvarsilla.

Kylän alueella asuu nykyisin noin 370 asukasta ja läheistä kolmiopettajaista koulua käy 65 oppilasta. Kylässä toimii 30 maatilaa ja 15 yritystä, joista suurin on valtakunnallisestikin merkittävä hirsitaloja valmistava Rantasalmi Oy, joka toimii kylään kuuluvassa Rantasalmen aseman taajamassa. Kylän kallioperästä on löydetty 1980-luvulla lupaavia kultaesiintymiä. Lisätietoa Osikonmäen palveluista ja yrityksistä löydät viereisen maitokopin sisältä.

Kylästä löytyy Rantasalmen toiseksi korkein paikka, Hyppingin mäki, jolle vuonna 2000 valmistuu näköalatorni. Torniin kannattaa kiivetä ihailemaan kymmenien kilometrien päähän aukeavaa mäkiasutusmaisemaa, joka idässä jatkuu Haukiveden ja Linnansaaren kansallispuiston näkyminä.

Osikonmäkeläiset ovat ylpeitä maisemastaan ja he ovat yhteistyössä eri tahojen kanssa toteuttaneet 1990-luvulla pääasiassa EU:n RaJuPuSu-Leader-ohjelman rahoittaman ympäristönhoitohankkeen.

Karttaan on merkitty Osikonmäen kulttuurimaisema-alue ja sen läpi kulkeva vanha, jo 1600-luvulla Viipurista pohjoiseen johtanut tie. Osikonmäentie soljuu maisemassa näyttäen kulkijalle laajat maisemat yli peltojen ja metsien jatkuen edelleen Haapaniementienä Suomen ensimmäisen sotakoulun (1781-1818) paikalle.

Kartta on nähtävissä infopisteessä.Siihen on rajattu kulttuurimaisema-alue ja merkitty Heikkilän haka, Huttula ja kylätie sekä Vihreän Kullan Kulttuuritie.

Kylässä liikkuessa pyydetään kunnioittamaan kotipihojen yksityisyyttä.

                

 

Sistola on Osikonmäen ensimmäisiä rälssitiloja. Tilan nykyisen talon vanhimmat osat ovat  peräisin 1800 - luvulta  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Infopiste - maitokoppi sijaitsee
Hiismäentien ja Osikonmäentien risteyksessä

Näkymä Hyppinginmäeltä